Lehtiarkisto

 


Lehtiarkistossa on saatavilla työväenlehtien vuosikertoja, lehdissä eri aikoina julkaistuja kirjoituksia tai luetteloita niissä ilmestyneistä kirjoituksista. Osaa sisällysluetteloista on hyödyllistä käyttää yhdessä Kansalliskirjaston digitaalisen lehtikokoelman kanssa.


 

 


 

1895–1918

Työmies (1895–1918)

Aikansa ylivoimaisesti suurin ja arvostetuin työväenlehti Suomessa, joka määräsi suureksi osaksi työväenliikkeen linjan ja sävyn. Työmiehen asemaa muihin työväenlehtiin nähden vahvisti sekin, että sen toimituskunnasta löytyi runsaasti kielitaitoisia henkilöitä, jotka pystyivät seuraamaan vieraskielistä kirjallisuutta. Pitkäaikainen päätoimittaja Edvard Valpas oli koko työväenliikkeen merkittävä linjanvetäjä.
Lehden julkaiseminen lakkasi sisällissodan loppuvaiheessa.

 

Sosialistinen aikakauslehti (1906–1908)

SDP:n julkaisema teoreettis-poliittinen aikakauslehti. Toimituskunnan muodostivat Edvard Gylling, Otto Wille Kuusinen, Yrjö Sirola ja Sulo Wuolijoki. Ensimmäisen numeron pääkirjoituksen mukaan lehti noudatti »uusaikaisen sosialidemokratian n. k. marxilaista suuntaa».
Lehti lopetettiin kolmen vuoden jälkeen toimitusvoimien puutteen vuoksi.

 

Työläisnainen (1906–1918)

Suomen sosialidemokratisen naisliiton viikkolehti, joka ilmestyi vuosina 1906–1923. Lehti perustettiin marraskuussa 1906, kun Palvelijatar-lehden nimi muutettiin Työläisnaiseksi. Keskeisiä kirjoittajia olivat mm. Miina Sillanpää, Hilja Pärssinen ja Anni Huotari. Vuonna 1920 kommunistit saivat järjestössä enemmistön, ja siitä eteenpäin Työläisnainen oli kommunistien äänenkannattaja.
Työläisnainen lakkasi ilmestymästä vuonna 1923, kun viranomaistoimet kommunistien julkisen toiminnan vaikeuttamiseksi tekivät sen mahdottomaksi.

 

1918–1944

Sosialidemokraattinen aikakauslehti (1920)

SDP:n julkaisema teoreettis-poliittinen aikakauslehti. Toimituksen muodostivat K. H. Wiik, J. W. Keto, Väinö Voionmaa ja J. Peräläinen. Lehti seurasi kautskylaisen sosialidemokratian linjaa painottaen luokkataistelua, kansanvaltaista kehitystä ja Neuvosto-Venäjällä käytettyjen menetelmien arvostelua.
Lehden julkaisu lopetettiin yhden vuosikerran jälkeen varojen puutteen vuoksi.

 

Työläisnainen (1919–1923)

Suomen sosialidemokratisen naisliiton viikkolehti, joka ilmestyi vuosina 1906–1923. Vuonna 1920 kommunistit saivat järjestössä enemmistön, ja siitä eteenpäin Työläisnainen oli kommunistien äänenkannattaja.
Työläisnainen lakkasi ilmestymästä vuonna 1923, kun viranomaistoimet kommunistien julkisen toiminnan vaikeuttamiseksi tekivät sen mahdottomaksi.

 

Kommunisti (1925–1937)

Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (bolshevikit) Leningradin ja Karjalan aluejärjestön julkaisema suomenkielinen, poliittis-taloudellinen aikakauslehti. Lehden kohderyhmä olivat Suomessa, Neuvostoliitossa ja Yhdysvalloissa asuvat suomalaiset ja siinä julkaistiin yleiskommunististen kirjoitusten lisäksi NKP(b):n kulloisenkin johdon linjaa tukevia puheita ja muuta aineistoa. Toimituskunnan jäseninä olivat mm. Yrjö Sirola, Lauri Letonmäki ja Kustaa Rovio.
Lehti lakkautettiin vuonna 1937 osana mm. vähemmistökansojen nationalismia vastaan suuntautunutta kampanjaa.

 

1944–1991

Sosialistinen politiikka (1972–1991)

Sosialistisen opiskelijanuorison keskusliiton (SONK) julkaisema teoreettis-poliittinen aikakauslehti, joka kehitteli »marxilaista sosialidemokratiaa» vastapainoksi kommunisteille. Entisen päätoimittaja Risto Kolasen mukaan SoPo oli »ainoa vasemmistolehti, joka 1970-luvun puolivälissä julkaisi teoreettisesti painottuneita kriittisen rehellisiä arvioita Itä-Euroopan valtiososialistisista yhteiskunnista».
Vuonna 1991 lehti yhdistettiin Sosialistiseen aikakauslehteen mielipidelehtituen puolittumisen vuoksi.